Soitinryhmäläiset ovat kiinnostuneita muun muassa todellisuuden ja kuvitteellisen välisistä eroista, asioiden syy- ja seuraussuhteista ja ongelmien ratkaisemisesta. Samanlaiset asiat askarruttava heitä myös musiikissa.

6-7-vuotiaiden lasten melodiatajua kehitetään edelleen metodilauluin, joiden rakennetta hahmotetaan leikein, äänipartituurein, käsimerkein ja nuottikuvin. Leikkien yhteydessä lapsia rohkaistaan myös musiikilliseen keksimiseen, esimerkiksi säveltämiseen rytminoppien avulla. Yksinkertaistetuista nuottikuvista siirrytään vähitellen oikeisiin nuotteihin. Musiikillisten symbolien lukeminen tukee lasten yleisen lukutaidon kehitystä.

Laulujen analysoinnin, musiikin teorian ja säveltapailun ohella tunneilla opetellaan luonnollisesti myös soittamaan, säestämään ja laulamaan monipuolista ja entistä haastellisempaa musiikkia niin nuoteista kuin korvakuuloltakin.

Lauluja säestetään nyt viisikielisen kanteleen kaikilla kolmella perussoinnulla ("mansikka-, mustikka- ja lakkasoinnut", ja lukuvuoden edetessä harjoitellaan myös erilaisia näppäilykuvioita. Melodioita lapset opettelevat soittelemaan näppäilemällä kanteletta sekä sormilla että plektroilla.

Viisikielisetn kanteleen soiton harjoittelun lisäksi lapset tutustuvat sopraanonokkahuiluun, jolla opetellaan tuottamaan lähinnä ylimpiä ääniä. Oikeaa puhallistekniikkaa ja puhtaan äänen tuottamista harjoitellaan aluksi vain yhdessä äänellä kerrallaan, sekä yksin että ryhmässä. Kaikurytmiharjoituksissa opettaja tai joku lapsista soittaa huilulla hauskoihin riimeihin sopivia rytmejä, jotka muu ryhmä toistaa. Opettaja säestää yksinkertaisia, sävelalaltaan kapeita mutta mieleenpainuvia nokkahuilumelodioita usein pianolla. Lapset tutustuvat edelleen myös muihin melodia- ja rytmisoittimiin ja saavat kokemusta niiden liittämisestä yhteissoittoon.

Musiikkinäytteitä kuuntelemalla opetellaan erottamaan esimerkiksi erilaisia rytmejä, dynamiikan ja tempon vaihteluja, eri soittimien ja soitinryhmien tyypillisiä soitinvärejä, harmoniaa ja musiikin duuri-molli-tunnelmia.

Kuusivuotiaat kasvavat nopeasti, ja he saattava tajoittain kokea vaikeuksia kehonsa hallinnassa. Soitto- ja teoriaharjoitusten lisäksi tunneilla on myös riittävän haatellisia ja motivoivia, musiikillisten asioiden oppimista syventäviä elämyksellisiä liikuntaharjoituksia, esimerkiksi laulujen sanarytmin marssimista ja erilaisia toiminta- ja sääntöleikkejä. Soitinryhmien opetussisältöä värittävät ja tukevat niin ikään musiikkimaalaus, askartelu, sadut(us) ja nukketeatteriesitykset, joiden avulla lapset pääsevät toteuttamaan luovuuttaan monipuolisesti.

Tunneilla pyritään tutustumaan orkesteri- ja kansansoittimiin, musiikin lajeihin ja tyylisuuntiin sekä tunnetuimpien suomalaisten ja ulkomaisten säveltävien teoksiin ja elämään. Tähän tavoitteeseen liittyen ja kotien kanssa tehtävän yhteistyön edistämiseksi lasten vanhemmat ja sukulaiset ovat tervetulleita esittelemän myös omia musiikkiharrastuksiaan.